Yhden dollarin hevonen - Lauren St John

Kansi: Dimita Hristov

The One Dollar Horse
Nemo
Suom. Nina Tarvainen
2014 (alkup. 2012)
ISBN 978-952-240-264-6
314 s.
☆☆☆☆
Kirjasto

Yhden dollarin hevonen houkutti minua lähinnä siksi, että Lauren St Johnin kirjoittama Valkoinen kirahvi ja sen jatko-osat ovat olleet niin mielettömän hyviä. En ole koskaan ollut heppaihmisiä enkä ole juuri piitannut heppakirjoistakaan. Minua eivät yleensä nappaa nokkelat pikkutytöt ja söpöt ponit, jotka yhdessä ratkovat jotain "mystistä" ääntä, joka sitten paljastuukin tallikissaksi, joka on tehnyt pennut heiniin. Kenties lastenkirjat eivät tosiaan ole se meikäläisen juttu.

Lauren St Johnin Yhden dollarin hevonen on myös nätti kirja. Harmaa kansi, kultainen nimi ja pinkillä painettu kirjailijan nimi sopivat hyvin yhteen, eikä paketin hienoutta ainakaan vähennä se, että sivujen reunatkin on värjätty pinkeiksi. Kirja on kuin lahjapaperiin kääritty ja kyllähän sellaista kelpaa lukea.

Kyseessä on aika perinteinen ryysyistä rikkauksiin tarina, mutta tämä sijoittuu Englantiin. Lontoon Hackneyssä asuva Casey Blue ei haaveile mistään niin paljoa kuin loistokkaasta urasta kenttäratsastajana. Ainoa, mitä häneltä puuttuu, on raha ja tietysti hevonen. Caseyn äiti on kuollut Caseyn ollessa vielä pikkuinen, ja Caseyn isä puolestaan on tuomittu rikollinen. Mistään sen suuremmasta ei kuitenkaan ole kyse kuin murtovarkaudesta, mutta Caseyn luottamus isäänsä horjuu. Caseyn ainoa todellinen ystävä on yli kuusikymppinen rouva Smith, joka vaikuttaa tietävän huomattavasti enemmän kuin antaa ymmärtää. Eräänä päivänä Casey on isänsä kanssa matkalla isän työhaastatteluun. Isä poimii kadulta dollarin setelin ja pitää sitä jonkinlaisena hyvänä enteenä, sillä Caseyn äiti on amerikkalainen. Samalla hetkellä portista törmää kadulle nälkiintynyt, valtavan kokoinen ruuna. Caseyn onnistuu pysäyttää hevonen ennen kuin se juoksee liikenteen sekaan ja pienen selkkauksen jälkeen Caseyllä on oma, yhdellä dollarilla ostettu hevonen.

St John on mahtava kirjailija. Hänen teoksiaan lukee ihastuneena ja hän kuvaa eläimiä niiden ansaitsemalla arvostuksella. Ne eivät ole VAIN hevosia, vaan älykkäitä, tuntevia olentoja, joiden puolella on helppo olla. Casey on myös valloittava tyttö, ei edes ryysyistä rikkauksiin -tarinansa loppupuolellakaan mikään malli, vaan aivan tavallinen nuori nainen, joka on tehnyt unelmansa eteen kaikkensa. Inhottavia pahiksiakin kirjasta löytyy, juuri sellaisia, joiden toivookin tippuvan vesiesteeseen ja vauhdilla.


Yhden dollarin hevonen on myös jännittävä, välillä jopa epätoivoa aiheuttava teos. Caseyn polkua varjostavat niin monet vastoinkäymiset, ettei ole tosikaan. Hänen taisteluaan on tuskallista seurata, mutta lopussa kiitos seisoo.  On myös huomattava, että Yhden dollarin hevonen on tosiaan sarjan ensimmäinen osa. Sen huomaa useistakin seikoista kirjassa, jotka saattavat jäädä ihmetyttämään, mikäli tämän lukisi vain yksittäisenä kirjana. Jatkoa on kuitenkin luvassa, ja taidanpa itsekin lukaista seuraavan osan, jahka se suomennetaan. Kiirettä minulla ei kuitenkaan tämän kanssa ole, sen verran on lukujonoa jo muutenkin!