Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaufman Amie. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaufman Amie. Näytä kaikki tekstit

6. marraskuuta 2016

Gemina - Amy Kaufman & Jay Kristoff

Knopf
2016
ISBN 978-0-553-49915-5
659 s.

Oma
Illuminae

Edellisestä blogikirjoituksesta alkaa olla jo niin kauan, että tässähän rupeaa ihan mietityttämään osaanko edes enää. Ihan hirmuisen iso kiitos kaikille teille, jotka ette ole kuitenkaan lukevaa peikkoa hyljänneet hiljaisuudesta huolimatta! Kenties jotkut teistä ovat seurailleet peikon Goodreads-tiliä ja huomanneet, että jonkin verran (sarjakuvien) lukemista on tänäkin vuonna tapahtunut, vaikkei se täällä blogin puolella juurikaan ole näkynyt.

Goodreadsin tilastojen mukaan olen lukenut tänä vuonna 69 kirjaa ja olen 100 kirjan vuositavoitteestani 15 kirjaa jäljessä. Tällaiset asiat eivät kuitenkaan juuri nyt ole minulle tärkeitä. Pian on uusi vuosi ja uudet tavoitteet, keskitytään sitten niihin. Pyrin edelleen siihen, että lukeminen olisi jälleen hauskaa ja nautinnollista, enkä edes mieti sitä, että suunnilleen puolen vuoden kuluttua pitäisi olla jo taas vinkkauskunnossa. En mieti sitä yhtään. En.

Sen sijaan olen keskittynyt lukemaan kirjoja, joista aidosti innostun. Jotka eivät edes kaukaa haise tippaakaan työlukemiselta. Illuminaen jatko-osa Gemina on juuri tällainen teos. Huolimatta statuksestaan, Gemina sijoittuu toiselle laidalle universumia, siinä on eri päähenkilöt ja täysin eri tapahtumapaikat kuin Illuminaessa. Gemina sijoittuu warp station Heimdallille. Heimdalin päällikön tytär Hanna Donnelly on valmistautumassa Terra dayn juhlintaan uskomattoman komean poikaystävänsä kanssa. Samaan aikaan toisaalla aluksella Nik Malikov kasvattaa setänsä kanssa hallusinogeenista limaa tuottavia alieneita, niin kuin huumekauppaa harjoittavilla House of Knivesin mafiosoilla on tapana.

Kaikki menee hetkessä pieleen, kun Nik pakotetaan salakuljettamaan alukseen kontti, josta kuoriutuu todella ikävä yllätys. Heimdalin sekä Illuminaesta tutun Hypatian kohtalo joutuu uhatuksi, sillä pian aluksessa riehuu karanneiden alieneiden lisäksi myös asein varustettuja erityisjoukkoja, joiden ainoa tehtävä on huolehtia siitä, että Heimdalin madonreika on tarpeeksi stabiili saattamaan matkaan lähestyvän drone-armeijan - henkilövahingoista viis.

Gemina ei ole laisinkaan niin trillerimäinen kuin Illuminae, mutta edelleenkin hyvin toiminnantäyteisellä otteella mennään. Taistelukohtauksia on runsaasti ja Gemina hyödyntää samanlaista mielikuvituksekasta ja leikkisää taittoa kuin Illuminaekin. Kirjaa saa välistä pyöritellä ihan tosissaan käsissään pystyäkseen lukemaan kaikki tekstit. Rakastin tätä kirjaa vähintään yhtä paljon kuin Illuminaeta, mutta kaikkein eniten haluan tietää, kuinka nämä kaksi tarinanhaaraa nivoutuvat lopulta yhteen. <3

17. joulukuuta 2015

Illuminae - Amie Kaufman & Jay Kristoff

Rock the Boat
2015
ISBN 978-1-78074-837-5
599 s.

Oma

Elokuun loppu oli ankeaa aikaa lukevan peikon elämässä. Mikään ei oikein maistunut miltään, eikä mikään oikein jaksanut herättää mielenkiintoa. Siitä edespäin tilanne kääntyi vain huonompaan. Syyskuu oli lukukuukautena hyvin hiljainen, lokakuu vielä hiljaisempi ja marraskuu täysin kuollut (mikä sopinee marraskuulle hyvin). En voi sanoin kuvailla sitä suunnatonta ahdistusta, mitä tällainen lukemattomuus yleensä paljon lukevalle peikkolapselle aiheuttaa. Yksi suurimmista ilon ja onnen aiheuttajista on täysin riisuttu elämästä pois, eikä mikään määrä itkua, hampaidenkiristelyä tai minkään sorttista pyristelyä auta saamaan sitä takaisin. Pyrin noudattamaan lukevien ystävien neuvoja: älä pakota, tee jotain ihan muuta, lue vain semmoista mitä ihan oikeasti tahdot lukea mutta älä ota stressiä bloggaamisesta (tiesittekö, etten ole blogin aloittamisen jälkeen lukenut yhtään kirjaa niin, etten olisi blogannut siitä?), katsele booktubea - joskus toisten lukuinto tarttuu. Booktube olikin sitten - nörtille varsin sopivalla tavalla - se vastaus.


Ylläolevalla booktube-videolla littlebookowl kertoo kirjan jälkeiset tuntemuksensa ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin olo oli hyvin pitkälti samankaltainen eilen siinä kymmentä vaille kolme aamuyöllä kun sain tämän luetuksi.

Illuminaen kaksi päähenkilöä ovat Ezra Mason ja Kady Grant. Kirjan alussa he ovat juuri eronneet (ihana alku teinidraamalle, eikö?) ja molemmilla on meneillään kenties tähän astisen elämänsä huonoin päivä. Sitten heidän kotiplaneettansa pommitetaan maan tasalle ja he pakenevat laivaston mukana kohti avaruusasemaa, josta heillä mahdollisesti on pääsy takaisin sivilisaation pariin ja turvaan. Ihan kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi jännittämisen aihetta, laivastossa leviää nopeasti mutatoituva virus, joka välittyy ilmateitse ja tekee uhreistaan psykopaattisia ja väkivaltaisia.

Illuminae on helposti yksi jännittävimpiä tänä vuonna lukemiani kirjoja. Olin alkuun hieman skeptinen, sillä kuten littlebookowl videollaan näyttää, joidenkin sivujen asettelu on hyvinkin mielikuvituksellinen ja graafinen. En yleensä tykkää kikkailusta (se lienee tullut jo selväksi), mutta tähän kirjaan se sopii todella, todella hyvin. Illuminae on kokoelma dokumentteja, joten tapahtumia seurataan jatkuvasti ns. ulkopuolelta, mutta silti kirjan päähenkilöt tulevat lukijalle hyvinkin tutuiksi. Tässä kirjassa tapahtuu kokoajan, eli hengähdystaukoja ei todellakaan lukijalle suoda ("voitko viedä koirat kun mä haluisin vaan lukee?" "Ei mun oo nälkä, mä luen nyt tätä."). Teoksen tapahtumat sijoittuvat tutkimusalus Hypatialle, taistelualus Alexanderille sekä ihan pikkuisen muihinkin paikkoihin. Onpahan kirjassa eräs hahmo, jota en todellakaan osannut odottaa, vaikka olisi kenties pitänyt tajuta.

Suosittelen tätä kaikille. Lukekaa Illuminae. Lukekaa se. Nyt. Ei mitään muttia, nyt.