Attachments - Rainbow Rowell

Kansi: Gray318

A Plume Book
2011
ISBN 978-0-452-29754-8
323 s.
☆☆☆☆☆
Oma

En usko, että kyllästyn Rainbow Rowellin kirjoihin ikinä. Useimmiten luettuani useamman kirjan samalta romanttisia kertomuksia tehtailevalta kirjailijalta, olen kirjailijaan ja hänen kirjoihinsa niin lopen kyllästynyt, etten tahdo enää koskaan kuullakaan hänestä. Näin kävi esimerkiksi Nora Robertsin kanssa. Ja Torey Haydenin, vaikkei hänen kirjoissaan ole hippustakaan romantiikkaa. On niitä muitakin, nimet vain ovat unohtuneet. Rowellin kirjat kuitenkin yllättävät aina. Ainoa yhteinen tekijä lienee sankaritarten ruumiinrakenne, sillä he tuppaavat olemaan aidonoloisia naisia, eivät viimeiseen asti sliipattuja kuten yleensä, vaan virheellisiä, pitkiä, lyhyitä, muodokkaita, kalpeita, kiharatukkaisia, sopimattomia. Sanalla sanoen aika ihania. <3

Attachments kertoo Lincolnista, joka saa työpaikan IT-tukihenkilönä erään sanomalehden toimituksesta. Hänen työtehtäviinsä kuuluu sopimattomiksi merkityt sähköpostit, joita filtteri jatkuvasti suodattaa käytettyjen sanojen perusteella. Tähän filtteriin tarttuu muunmuassa kahden neitokaisen, Bethin ja Jenniferin, jatkuva kirjeenvaihto. Naiset kirjoittavat toisilleen hauskoja, empattisia viestejä, elävät mukana toistensa ylä- ja alamäissä, tukevat toisiaan ja antavat neuvoja kun toinen niitä tarvitsee. Pääasiassa he ovat kuitenkin hauskoja, eikä aikaakaan kun yötöitä tekevä ja itsensä perin yksinäiseksi tunteva Lincoln huomaa olevansa koukussa naisten kirjeenvaihtoon. Erityisesti häntä viehättää Beth, mutta monimutkaiseksi tilanteen tekee se, että Lincoln lukee työkseen Bethin sähköposteja, eikä voi siis mitenkään lähestyä naista luonnollisesti, ilman että se tuntuisi todella oudolta.

Rakastin tätä kirjaa enemmän kuin Landlinea. Attachments on selkeästi aikuisille suunnattu viihdekirja, ei mitenkään törkyinen, mutta täynnä viittauksia, jotka menisivät epäilemättä nuoremmalta yleisöltä täysin yli hilseen. Alussa minua turhautti Lincolnin asennoituminen ensimmäiseen tyttöystäväänsä, siis siihen, miten Lincolnin mielestä Sam oli kaikki kaikessa ja ainoa, mitä Lincoln elämässään oikeasti halusi. Ei siis ollut mikään yllätys, että Sam osoittautui lumpuksi, kyllähän sen nyt arvasi jo alkuunsa. Lincoln on valloittavan ihana mies, pitkä ja raamikas, ujo nörtti joka pelaa Dungeons & Dragonsia ja tahtoo auttaa kaikkia, vaikkei oikeastaan osaa olla ihmisten kanssa. Virkistävää oli myös se, että kerrankin päähenkilö oli mies, siihen en ole usein tällaisessa "hömppäkirjallisuudessa" törmännyt. Ei sillä, että Rowellin kirja olisi hömppää, vaikka on se ehkä vähän. <3 Mitään harlekiineja Rowellit eivät kuitenkaan ole, tunteen paloa löytyy, muttei likaisia yksityiskohtia - siinä mielessä nämä sopisivat siis nuoremmillekin, miksikäs ei - ja tunteissakin pysytellään edelleen rakastumisen alkupäässä kun vielä mahanpohjassa kutkuttaa toisen näkeminen.

Rowellin kirjat täyttävät ihan oikeasti jonkin tyhjiön, joka romantiikkakirjallisuutta on pitkään nakertanut. Suosittelen Rowellia kaikille, vaikkeivät kaikki hänen teoksistaan tietenkään tykkää. Silti, kannattaa edes kokeilla, jos mitenkään mahdollista, ja vinkata vielä kaverillekin! Attachments keventää sydäntä ja valaa uskoa mahdottomuuksiin. Ah ja voi.