18. kesäkuuta 2014

The 5th Wave - Rick Yancey

Kansi: Allied Integrated Marketing
(5. aalto, WSOY, 2013)
G. P. Putnam's Sons
2013
ISBN 978-0-399-16241-1
480 s.
☆☆☆☆
Oma

Rick Yanceyn Viides aalto on yksi niitä kirjoja, jotka meinasivat jäädä lukematta epämiellyttävän kannen ja harhaanjohtavan takakansitekstin perusteella. Keltainen on ehdottomasti inhokein värini ja jokin Viidennen aallon suomenkielisen laitoksen kannessa tekee siitä tylsän ja turhan sotamaisen. Kenties se on se tähtäin tai joku. Siispä ajattelin, että kirja jossa on zombeja ja keltainen kansi, ehh, on mulla parempaakin lukemista. Joku tätä kuitenkin kehui (en tosin muista kuka, ilmoittautukoot syyllinen!) ja päätin päästä ennakkoluuloistani yli. Tässäpä nyt oppia takakansitekstin kirjoittamiseen. Alienit ja zombit eivät välttämättä kiinnosta samoja ryhmiä. Zombeista kiinnostuneet tarttuvat väärään kirjaan, alieneista kiinnostuneet puolestaan eivät löydä tätä helmeä.

Viides aalto kertoo siis Cassiesta, jonka ainoa tehtävä alieneiden valtaamassa maailmassa on löytää ja pelastaa pikkuveli Sam. Ainoa, joka Cassieta kenties voi auttaa, on salaperäinen Evan, joka pelastaa Cassien kuolemasta joko hypotermiaan tai verenhukkaan, kummin tahansa. Jokin Evanissa on kuitenkin pielessä. Cassie on myös korviaan myöten rakastunut erääseen toiseen poikaan, jonka olettaa kuolleen jo invaasion alkuaikoina.

No niin, ajattelin minäkin että apua, taas tällainen kuolettavan tylsä rakkausdraama, hohhoijjaa, eikö kukaan keksi mitään uutta. Vaan ei se mennytkään sitten niin. Viidennessä aallossa kertojia on (todella vaikean teinin tavoin käyttäytyvän) Cassien lisäksi tämän pikkuveli Sam, kuolettavan komea Ben Parish, sekä muutamat muut. Kirja lähtee vähän hitaasti käyntiin ja epäilin useampaankin otteeseen - etenkin kun eräs työkaverini kertoi kokeneensa kirjan jotenkin tahmeaksi - Viidennen aallon kelpoisuutta. Mutta sitten kun kirja vierähti kunnolla käyntiin, se todellakin lähti eikä pysähtynyt enää. (Syy pitkittyneeseen hiljaisuuteeni löytyy tv-tason välitasolta uutuuttaan kiiltävän PS4:n muodossa, pahoitteluni!)

Viidennen aallon alienit ovat uusia ja eivät ole, riippuu ihan siitä millaisia alienkertomuksia on lukenut aiemmin. Pidin siitä, ettei kirjassa tavattu turhan selkeästi auki eri hahmojen kohtaloita tai väännetty rautalangasta henkilöllisyyksiä. Sellaiset on helppo loppua kohti arvata itsekin. Yanceyn käyttämä kieli on nuorekasta ja karmivissakin kohtauksissa niin hauskaa, että on pakko naurahtaa ääneen vaikkei yhtään haluaisi. Cassie on raivostuttava, sen voin sanoa jo nyt tässä. Hän ratkoo asioita väkivallalla, käyttäytyy ajoittain kuin hemmoteltu, tunnehäiriöinen kakara ja on juuri niin vainoharhainen kuin invaasion kohteeksi joutuneen maapallon asukas nyt voi vain olla. Etenkin, kun ottaa huomioon, että alieneita on perin juurin hankala erottaa ihmisistä... Sen, mitä Cassielta puuttuu, tarinaan tuovat muut henkilöt. Cassien osuudet jäävät kirjassa lopulta kuitenkin puoleen, ehkä sen allekin, joten ihan koko kirjaa tätä primadonnaa ei tarvitse kestää. Ja kyllähän Cassiesta lopulta aikamoinen pahaperse muodostuukin.

Yanceyn kirja on toiminnantäyteinen ja harhaanjohtavasta takakannestaan siis oikein mielenkiintoinen kertomus alieneiden valtaamasta maailmasta. Alieneiden käyttämät metodit ovat mielikuvituksellisia (ulkoavaruuden asukkaat eivät siis tulekaan ja posauta Valkoista taloa atomipommilla ilmaan) ja järkeenkäypiä. Kirjaa lukiessa ei voi koskaan tietää kuka on kuka ja kenen puolella, joten Cassien vainoharhaisuus tarttuu väistämättä lukijaankin. Malttamattomana nyt odotan seuraavaa osaa, joka ilmestyy elokuussa (Book Depositoryn mukaan julkaisuun on 90 päivää).

2 kommenttia:

  1. Minä niin pidin tästä kirjasta myös. Alun perin tartuin tähän kirjaan luullen saavani juuri niitä zombeja, mutta yllätyksenä ne olikin alieneita. Enkä pettynyt. Metsästän edelleen jotain todella hyvää zombikirjaa (hyllyssä komeilee jo Mira Grantin The Newsflesh -trilogia vuoroaan odottelemassa) ja siinä samalla odottelen intopinkeänä tämän trilogian toista osaa, The Infinite Seata. Olikos se nyt syyskuu, kun sen saa jo luettavaksi... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, syyskuulle se menee. Virheellisesti mainostin elokuuta tuolla, mutta ilmeisesti julkaisupäivä lykkääntynyt tai jotain.

      Mira Grantin Newsfleshin ensimmäinen osa (ainoa jonka olen niistä lukenut) oli aika hieno ja toiminnantäyteinen. Jokin siinä periamerikkalaisessa politiikassa (konservatiivit versus liberaalit) tökki tosin pahemman kerran, mutta muutoin oikein hieno! Tuli mieleen joku webcomic jota joskus nuorempana luin, mutta eikö vain senkin nimi ole painunut jo muistin hämäriin.. :/

      Zombeille en ole koskaan oikein syttynyt, mutta kannoin zombikirjoja jossain vaiheessa isännälle oikein kaksin käsin. Voisin koittaa kaivella jotain vinkkejä, mutta kuulemma World War Z ei ollut hyvä. :D

      Poista

Jätä viesti, niin palaillaan! ~.n