Where she went - Gayle Forman

Kansi: Selina De Maeyer

Speak
2011
ISBN 978-0-14-242089-8
264 s.
☆☆
Oma
Jos vielä jään

Kun minulle selvisi, että Jos vielä jään oli saanut jatkoa, niin olihan tämä kirja hankittava keinolla millä hyvänsä. Lisäsin sen siis itselleni joululahjaksi ostamieni kirjojen joukkoon. Muistanette (ja mikäli ette muista, voitte käydä tuolta linkin takaa kurkistamassa) että Jos vielä jään teki suuren vaikutuksen ja siksi odotin tältäkin teokselta paljon, liikaa, kuten selvisi.

On kulunut kolme siitä, kun Mia perheineen joutui auto-onnettomuuteen, joka riisti Mialta perheen ja romutti tämän elämän. Mia on muuttanut New Yorkiin opiskellakseen Juilliardissa ja Adamista on tullut rokkikukko parhaimmasta päästä. Where she went on kerrottu Adamin näkökulmasta ja se keskittyy Adamin selviytymiseen ja henkilökohtaiseen kehitykseen. Adamista on tosiaan tullut kuuluisa ja hänen bändinsä Shooting Starin ensimmäinen levy on myynyt tuplaplatinaa. Huolimatta kiiltävästä julkisuuskuvasta (ja tyttöystävästä), kaikki ei ole hyvin. Adam on riippuvainen mielialalääkkeistään eikä selviä päivistään ilman niitä. Kirjassa käsitellään sitä, kuinka raskasta julkkiksen elämä oikeasti onkaan.

Saatuaan raivokohtauksen ravintolassa erään haastattelun jälkeen, Adamin manageri Aldous antaa nuorelle miehelle vapaapäivän, ja seikkailessaan uppo-oudossa New Yorkissa Adam törmää Mian kasvoihin Carnegie Hallin mainostaulussa. Hän ostaa lipun esitykseen ja ennen kuin he tajuavatkaan, Mia ja Adam ovat jälleen yhdessä.

Kirjassa oli useampiakin häiritseviä tekijöitä. Jos vielä jään oli rakennettu hyvin nykyisyyden ja takaumien välille, mutta tässä kirjassa takaumat vain laahasivat, kun lukijaa olisi oikeastaan kiinnostanut vain ja ainoastaan Mian ja Adamin uudelleenkohtaaminen. Nykyaikaan sijoittuvat pätkät eivät nekään olleet mitään huippulaatua, mutta sentään takaumia parempia. Ja sitten on tuo kansi. Jos kirja on kerrottu miehen näkökulmasta, niin miksi kannessa on nainen? Kyllähän kirjassa koko ajan rullaa taustalla Adamin obsessio Miaa kohtaan, mutta jonkinlainen tummansalskea sankari olisi sopinut kanteen paremmin ja asettanut ilmapiirin oikeanlaiseksi. Onneksi mielikuvitus kuitenkin toimii ja useimpia kansi tuskin häiritsee yhtä paljon kuin allekirjoittanutta. Tässä taas huomattiin, ettei mihinkään kannata sukeltaa pää edellä mikäli siitä on jotakin ennakko-oletuksia. Oletin että tämä kirja olisi ollut huomattavasti parempi kuin se oli.