The DUFF - Kody Keplinger

Poppy
2010
ISBN 978-0-316-08424-6
280 s.
☆☆☆☆☆
Oma

The DUFF on putkahdellut esiin siellä, täällä ja vähän tuollakin, mutta täyteen tietoisuuteni se pongahti viimeistään siinä vaiheessa kun näin elokuvasta mainoksen. Erityisesti silmään pisti se, että DUFF tulee sanoista Designated Ugly Fat Friend, eikä mainoksessa ole yhtään rumaa tai lihavaa ihmistä. Yksi suhteellisen meikitön kyllä, mutta jos siinä on jotakin rumaa niin huh huh. Joka tapauksessa koko juttu vaikutti tutustumisen arvoiselta ja päätin edes lukea kirjan, vaikken leffalle löytäisikään aikaa. Nyt kirjan luettuani ymmärrän miten väärässä olin ja kuinka aiheetonta vihastumiseni oli. The DUFF on yksi parhaita nuortenkirjoja, joita olen toviin lukenut.

Kirjan päähenkilö Bianca on älykäs, vähän sarkastinen tyyppi, varustettu nopealla kielellä ja kuivalla huumorilla, joka naurattaa väkisinkin. Hänen parhaat ystävänsä ovat Jessica ja Casey, jotka ovat Biancan mielestä oikeita kauneuskuningattaria. Samaa koulua hänen kanssaan käy myös Wesley Rush, jota Bianca halveksuu ja vihaa sydämensä pohjasta, aivan erityisesti sen jälkeen kun Wesley sanoo häntä ensimmäisen kerran Duffiksi, tunkien Biancan sellaiseen lokeroon, jossa tuo ei ollut edes tajunnut olevansa. Harmi vain, että Biancan kotielämä on kovaa vauhtia syöksymässä alas jyrkänteeltä, ja Bianca kaipaa kipeästi jonkinlaista harhautusta elämäänsä. Wesley sattuu olemaan paikalla ja pojan suuteleminen auttaa. Ainakin hetkeksi. Pian Bianca huomaa olevansa todella kummallisessa salasuhteessa Wesleyn kanssa, ja koettaa parhaansa mukaan pitää sen salaisuutena ystäviltään ja kaikilta muiltakin. Wesley ei vain olekaan pelkästään mieshuora, kuten Bianca on aikaisemmin ymmärtänyt, vaan vaikuttaa olevan paljon enemmän. Pian Bianca joutuukin miettimään kuviot täysin uudestaan.

En ole todella pitkään aikaan lukenut nuortenkirjaa, joka olisi käsitellyt kipeitä asioita näin humoristisella, tunteisiin vetoavalla tavalla. Biancan vanhemmat ovat onnettomia, isä toipuva alkoholisti (ja vielä väkivaltainen sellainen), hänen edellinen poikaystävänsä käytti häntä hyväkseen eikä Biancan itsetuntokaan ole mistään parhaasta päästä. Toisaalta kirjassa käsitellään sitä, miten ulkonäkö pettää, eikä aina voi tietää meneekö sillä kauniilla, rikkaallakaan pojalla ihan niin hyvin kuin voisi luulla. The DUFF käsittelee myös seksiä ja on siksikin huomattavasti säväyttävämpi kuin muut 98% amerikkalaisesta nuortenkirjallisuudesta, jossa vain pussataan, hihitellään ja punastellaan. The DUFFin henkilökaarti on pääasiassa miltei 17-vuotiaita, eikä siinä iässä tyydytä pussailemaan jos on mahdollisuus muuhunkin. Siinä mielessä DUFF on siis myös realistinen.

Pidin Keplingerin tyylistä kirjoittaa ja hänen luomistaan henkilöistä. Kukaan ei ole ihan niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella, eivät edes vanhemmat, jotka usein jäävät tämänkaltaisissa nuortenkirjoissa valitettavasti jalkoihin. Bianca on johdonmukainen, mutta vain niin pitkälle kuin hänen tunteensa ja hormoninsa sallivat hänen olla. Hän on haavoittuvainen, rikkinäinen nuori tyttö, joka yrittää ottaa vastuun itsensä lisäksi kaikesta muustakin. Itsekin hyvin samankaltaisia tapahtumia läpikäyneenä Biancaan oli todella helppo samaistua. Mielenkiintoinen oli myös kirjan Bollywood-tyylinen kuvio, jossa sankaritar joutuu valitsemaan sen kunnollisen, prinssimäisen hyvän tyypin ja rentun välillä. Jokainen lukekoot itse, miten siinä sitten käy, mutta täytyy tunnustaa, että paitsi että tämä kirja sai minut kuuntelemaan Britney Spearsia (ja koko 90-luvun disco settilistan siihen päälle), tämä sai minut myös oikeasti todella liikuttumaan. Ja ajatella, että kirjailija oli tätä kirjoittaessaan vain 17-vuotias itsekin.