Ink - Amanda Sun

Kansi: Petra Dufkova

Harlequin Teen
2013
ISBN 978-0-373-21071-8
369 s.
☆☆
Oma

Ink nappasi silmään selaillessani Book Depositoryä ja ihastuin japanilaiseen miljööseen, omaperäiseen juoneen ja aivan erityisesti tähän kauniiseen, vesivärimaalattuun kanteen. Saatuani kirjan käteeni ihastelin kannen materiaalia, joka on kuin korkealaatuista, paksua vesiväripaperia. Kirjaa kuvittavat luonnokset, jotka ovat aivan omiaan tuomaan kirjaan tunnelmaa ja herättämään koko kirjan idean henkiin. Valitettavasti siihen Inkin potentiaali jääkin.

Idea siitä, että japanilaiseen yhteiskuntaan on piiloutuneena kameja, eräänlaisia henkiä tai jumalia, on minusta hurmaava. Kerrankin kirja, jossa ei ole yhden ensimmäistä vampyyria, ihmissutta tai muutakaan totaalisen loppuunkaluttua taruolentoa, vaan jokin nuortenkirjallisuudessa ihan uusi ja tuore olento! Tai siis näin ajattelin, ennen kuin todella luin tämän kirjan. Kirja alkaa samaan tyyliin kuin ah, niin monet katsomani japanilaiset iltapäivä draamat tai animet. On paljon kaunista maisemaa, hiljaisuutta, estetiikkaa ja niitä merkityksellisiä, pysähtyneitä hetkiä jolloin vain katsotaan toista silmiin ja tiedetään, mitä tuleman pitää. Harmi vain, että tuo tunnelma ei kestä.

Ink on epätoivoinen yritys yhdistää japanilaista ja länsimaalaista kerrontatyyliä. Harmi vain, että nämä eivät sovi laisinkaan yhteen. Kirjan päähenkilö on siis Katie, joka menettää äitinsä ja joutuu muuttamaan Japaniin tätinsä luoksi siihen saakka, kunnes selviää, onko hänen isoisänsä selvinnyt syövästä vai ei. Kanada jää siis taakse ja Katie muuttaa Shizuokaan, jossa nuori tyttö joutuu aloittamaan uuden elämän. Hän päätyy kouluun, jossa onnistuu saamaan jopa kaksi ystävää, mutta yllättäen hänen ympärillään pörrää poikia, joilla on mitä mielikuvituksellisimpia kampauksia, aivan kuin jossain j-doramassa. Nämä pojat ovat - totta kai - myös henkeäsalpaavan kauniita, itsevarmoja ja sillä japanilaisella tavalla poikamaisen ärsyttäviä charmikkaita. Katie sattuu paikalle kun eräs näistä kauniista pojista, Yuu Tomohiro, on jättämässä edellistä tyttöystäväänsä. Katie ihastuu poikaan välittömästi ja lähtee seurailemaan poikaa oikeastaan ilman mitään oikeaa syytä. Selviää kuitenkin, että Tomohiro on kami ja että he ovat molemmat suuressa vaarassa.

Katie on todella raivostuttava päähenkilö. Hän on mahdoton, itkee jatkuvasti, kitisee ja valittaa, eikä osaa noudattaa neuvoja. Hän hankkiutuu vaaraan vastoin viisaampiensa neuvoja, eikä edes selviydy vaarasta yksin, vaan tarvitsee pelastavaa sankaria. Hän on heikko ja typerä, mutta hänellä sattuu olemaan jotakin tekemistä kamien kanssa, vaikkei itsekään tiedä mitä se mahtaa olla. Tomohiro jää etäiseksi, eikä oikeastaan missään vaiheessa muutu mielenkiintoiseksi. Selviää että hän on komea, voimakas, ja värjännyt hiuksensa kuparinpunaisiksi, harrastaa kendoa ja piirtelee juttuja, mutta muutoin hänestä ei oikein ota selvää. Minun oli todella vaikea kiinnostua näiden kahden välisestä suhteesta ja koko me kaksi vastaan muu maailma -juonesta. Josko seuraavaksi jotakin oikeasti hyvää?