The Scorch Trials - James Dashner

Delacorte Press
2010
ISBN 978-0-385-73875-0
361 s.
☆☆☆☆☆
Oma
The Maze Runner

Sarjassaan toinen osa, älä siis lue tätä jos et halua spoilereita ensimmäisestä osasta. Huomauttaisin myös, että Maze Runnerista tulee syksyllä ilmoille elokuva, joten vielä ehdit hipsteriksi ("luin sen kirjan kuule kauan ennen kuin siitä tehtiin mitään leffaa", tiedättehän).

Scorch Trials on nimenomaan juurikin sitä. Thomas luulee päässeensä turvaan labyrintistä, luulee kaiken olevan hyvin, luulee Teresan olevan Se Oikea ja muutenkin masu on täynnä, päällä on puhtaat vaatteet, on lämmintä, mukavaa ja juoksevaa vettä. Ja sitten kaikki hajoaa palasiksi. Paljastuu, etteivät Gladerit todellakaan ole turvassa, eivät lähelläkään. WICKED - ensimmäisessä osassa tutuksi tullut pahisjärjestö - on vain järjestänyt pojille (ja Teresalle) kyydin sairaan testinsä seuraavaan osaan, jossa nämä kohtaavat lisää vaaroja ja vaikeuksia. Toisessa osassa avataan enemmän maailmaa sellaisena kuin se Maze Runner -sarjan aikakaudella on, tutustutaan sairauteen joka kulkee nimellä Flare ja sen sairastuttamiin ihmisiin jotka kutsuvat itseään Crankeiksi. Kannoin miehelleni kolme kirjaa nenän eteen ja pyysin valitsemaan niistä yhden, ja ensimmäinen kysymys Scorch Trialsista oli "onkstää joku zombikirja?". Tämän jälkeen valinta olikin sitten selvä.

Ja tottahan se on. Crankit muuttuvat aina vain enemmän ja enemmän zombien kaltaisiksi sairauden edetessä. Kyseessä on ilmeisesti ruton kaltainen tauti, joka tarttuu ja leviää ihmiskontaktista. Thomas ja kumppanit saavat kirjan alussa tietää, että heihin on istutettu Flare, ja että heillä on kaksi viikkoa aikaa taivaltaa sadan mailin matka turva-alueelle, jossa parannus heitä odottaa. Pojilla ei ole mitään menetettävää, joten he lähtevät matkalle.

Dashner kirjoittaa toimintaa oivallisesti. Kirjaa lukee samalla intensiteetillä kuin hyvää leffaa katsoo, välistä teki mieli oikein hakea popparit ja limu seuraksi. Aina kun joku keskeytti lukemiseni, minua rupesi ärsyttämään pitkälti samaan tapaan kuin jos olisin joutunut pausettamaan jonkun todella hyvän ja mielenkiintoisen leffan tosi jännään kohtaan. Scorch Trialsit osoittautuvat jos mahdollista vieläkin vaarallisemmiksi kuin Labyrintti, josta Thomas kumppaneineen onnistui pakenemaan. Nyt vastassa eivät ole puolimekaaniset hirviöt (ainakaan heti aluksi), vaan joukko eriasteisesti sairastuneita ihmisiä, joiden mielenliikkeistä ei voi olla täysin varma. Ja kun tähän otetaan mukaan vielä Teresan mystinen katoaminen ja Aris-nimisen pojan äkillinen ilmaantuminen, on soppa valmis. Thomasta pyöritellään suuntaan ja toiseen, eikä lukijakaan pian enää tiedä, mihin uskoa. Tässäpä teille jatko-osa, joka päihittää ensimmäisen. Onneksi minulla ei ole valtaisia kirjapinoja luettavaksi, vaan voin jatkaa suoraan seuraavaan osaan. /denial