The Queen of Bright and Shiny Things - Ann Aguirre

Kansi: Anna Booth

Feiwel and Friends
2015
ISBN 978-1-250-04750-2
328 s.
☆☆
Oma

Tämä kirja oli listattu vastikään kauneimpien vuoden 2015 kansien joukkoon. Tästä nyt voidaan olla montaa mieltä, mutta ihan kiva kuitenkin. Kansi ainakin osaltaan liittyy kirjan sisältöön, toisin kuin usein käy. Tämä on myös pyörinyt monilla muilla listoilla, ja jos totaalisen keskitasoinen, vähän mitäänsanomaton high school -romanssi kiinnostaa niin tässäpä sitä nyt olisi tarjolla hiukan reilu kolmensadan sivun verran.

The Queen of Bright and Shiny Things kertoo Sagesta, joka asuu tätinsä luona nyt kolmatta vuotta. Sage on ottanut asiakseen piristää jokaisena päivänä yhden high schoolin kanssa kamppailevan kanssaoppilaan elämää jättämällä tämän lokeron oveen vaaleanpunaisen post-it -lapun, johon hän kirjoittaa jotakin hyvää kyseisestä ihmisestä. Niinpä hänen lempinimensäkin on Prinsessa Post-it. Sage ei kuitenkaan ole ihan niin yksitasoinen hahmo, vaan hänen menneisyydessään piilee järkyttävän kamalan hirveä salaisuus, jota kukaan ei koskaan saa tietää. 

Sagen kaveripiiriin kuuluu vain yksi heppu nimeltä Ryan, joka ei oikein osaa päättää tykkääkö vai eikö tykkää, ja Sage on päättänyt, ettei kannata tykätä kun ei tuokaan. Ja sitten Sagen elämään lompsii maihareissa ("ei Docseissa vaan sellaisissa joita armeijatyypit ihan oikeasti saattaisivat käyttää", vapaa suomennos) Shane, maailman ihanin kaunein ja kiharatukkaisin haavoittunut enkeli ikinä. Shane on suloinen ja hiljainen ja syrjäänvetäytyvä ja ujo ja maailman paras soittamaan kitaraa. Shanella on maailman sinisimmät silmät ja tunteikkain katse, jonka rinnalla mikään muu ei tunnu miltään. Mutta Shanellakin on Historia ja kamalan synkkä salaisuus, jota kukaan ei koskaan saa tietää.

Kirjan alussa vihasin molempia hahmoja. Sage on päältäpäin oikea enkeli, ihana positiivisuuden ja voiman lähde kanssaeläjilleen, joka hiljaa salaa mielessään tuomitsee esimerkiksi lihavat ihmiset ja liikaa meikkiä käyttävät ihmiset, mutta myös kaikki muut ihmiset jotka eivät ole yhtä hyviä tai edusta samoja arvoja kuin Sage. Onneksi jotain hahmokehitystä sentään tapahtuu (tai ei tapahdu, mutta kirjassa keskitytään joihinkin muihin asioihin kuin siihen, että lihavaksi tullaan vain ahmimalla valtavat määrät maapalloa kuluttavaa tehotuotettua lihaa), eikä Sage ole ihan niin raivostuttava enää loppua kohden.

Kyseessä on niin perushuttukirja kuin olla ja osaa. Tämä on jo niin nähty ja tuhanteen kertaan luettu, eikä tämä tuo mihinkään mitään uutta, ei avaa mitään uusia näkökulmia eikä opeta mitään arvokkaita läksyjä (paitsi ehkä sen, että 28-vuotias on vielä nuori eivätkä kaikki tädit ole hirveitä <3), etten tiedä miksi kukaan lukisi tämän. Kenties siksi, ettei ole mitään muutakaan tekemistä, aivot eivät prosessoi vaikeita asioita ja hankalia näkökantoja, ja ihan oikeasti toivoi, että tämä muuttuisi vielä paremmaksi. Kyllä se loppua kohti muuttuikin, mutta melko marginaalisesti.