Gotham Academy, Vol. 1: Welcome to Gotham Academy - Becky Cloonan, Brenden Fletcher & Karl Kerschl

Kansi: Karl Kerschl

DC Comics
2015
ISBN 978-1-4012-5472-8
160 s.
☆☆☆☆
Oma

Paljastus: tykkään ihan todella paljon Batmanista. Siis TODELLA paljon, fanitytösti paljon. Ne uudet Nolanin leffat joissa Batmania näyttelee Christian Bale ovat aivan parhautta (puhumattakaan Heath Ledgerin Jokerista) ja Arkham Asylumista alkava Batman pelisarjakin on päässyt sinne parhaiden pelien joukkoon (siis siihen, joita ei tahdo pelata, vaikka tahtookin, joten vitkuttelee minkä ehtii). Ei siis liene mikään järin suuri ihme, että kun tällainen Batman-universumiin sijoittuva sarjis lävähtää verkkokalvoille, se on pakko saada.

Becky Cloonanin ja Brenden Fletcherin kirjoittama sekä Karl Kerschlin kuvittama sarjakuva sijoittuu Gotham Academyyn, joka ei ole ihan kaikkein tavallisin sisäoppilaitos. Paitsi että siellä opiskellaan, alueella myös kummittelee, koulussa on oma pieni salaseura ja kampuksella saattaa törmätä esimerkiksi Arkhamin mielisairaalasta karanneisiin potilaisiin. Sarjiksen päähenkilö on Olive Silverlock, joka on yksi Gotham Academyn opiskelijoista. Hänen paras ystävänsä on Maps, joka on valitettavasti myös Oliven ex-poikaystävän Kylen pikkusisko. Sarjiksessa on siis paitsi aaveita, kummittelua, salakäytäviä ja kaikenlaisia mystisiä tapahtumia, myös parisuhdedraamaa. Tykkäsin teoksessa olevasta huumorista ja Mapsin jatkuvista roolipeliviittauksista. Oli hauskaa kuinka hän puhuu pelaamistaan roolipeleistä aivan kuin olisi todella itse ollut paikalla, ja on tunnustettava, että se on kovin yleinen piirre minussa ja useissa pelaamista harrastavissa ystävissänikin.

Taiteen tyylistä tulee kovasti mieleen W.I.T.C.H., jota kovin innokkaasti nuoremapana luin. Hiukan mangamainen tyyli sopii mielestäni tähän sarjaan paremmin kuin hyvin, ja oli ihan hauskaa seurata, miten esimerkiksi taivaalle heijastettava lepakko vaikuttaa ihan tavallisten ihmisten silmissä. Olive ja Maps vaikuttavat jo jopa hiukan kyllästyneen siihen, onhan se miltei jokailtainen näky. Olive ei myöskään ole Batmanin suurin fani, mutta syy selvinnee niille, jotka tämän päätyvät lukemaan. Kuten voi olettaa, kun kyseessä on ensimmäinen numero, tapahtumat vasta vierähtävät tässä käyntiin, mutta alun perusteella sarja on todella lupaava. Jotenkin nämä kokonaan värilliset sarjikset viehättävät minua mustavalkoisia enemmän, johtuisikohan korostuneesta visuaalisuudesta tai jostakin. 

Gotham Academy vangitsee myös todella hyvin Batmanin hiukan goottilaisen synkeän ja aavemaisen hengen, vaikka Mapsin värikäs luonne kyllä katkaisee liian kovan jännityksen heti alkuunsa. Oli ihan hauska huomata myös, että tietyt hahmot jotka peleissä esitetään verenhimoisina sarjamurhaajina, osaavat olla myös empaattisia tilanteen sitä vaatiessa. Kukapa lapsiin toisaalta viitsii tuhlata psykoottista raivoa? Seuraava TP ilmestyy vasta miltei vuoden kuluttua, mutta sitä odotellessa on hyvin aikaa perehtyä muihin sarjoihin. Toistaiseksi sarjisjulkaisijoista eniten luettuna on Image Comicsin sarjiksia, olisi ihan kiva laajentaa pienempiinkin julkaisijoihin. Vinkkejä?