Chicken House
2009
ISBN 978-0-545-17094-9
299 s.
☆☆☆☆
Oma
Australia on maa, joka on meistä kaukana ja jotenkin hiljaa. Törmään hyvin harvoin australialaisiin teoksiin tai edes Australiaa käsitteleviin teoksiin, mikäli en erikseen niitä etsi käsiini. Siispä kun littlebookowl suositteli kanavallaan tätä australialaisen kirjailijan Australian takamaille sijoittuvaa teosta, päätin kokeilla jotain uutta ja tuoretta. Asiaa auttoi toki sekin, että kirja käsittelee jollain tasolla myös Tukholma-syndroomaa.
Luin tämän kirjan itseasiassa jo tammikuussa, mutta minut yllätti totaalinen epävarmuus omaa kirjoitustaitoani ja mielipiteitäni kohtaan. Bloggarikollegojen neuvosta päätin kuitenkin kirjoittaa nyt lopuistakin tammikuun aikana lukemistani kirjoista (luin yhteensä 17 kirjaa, mutta osa siitä on mangaa ja jatko-osia jo esiteltyihin sarjoihin, joten niistä en kirjoita), huolimatta lopputuloksen laadusta. Pahoittelen siis jo etukäteen, mikäli seuraavat neljä postausta ovat laadultaan keskitasoani (millainen se sitten ikinä onkaan) rutkasti huonompia.
Stolen kertoo 16-vuotiaasta Gemmasta, lontoolaistytöstä, joka on vanhempiensa kanssa matkalla Thaimaaseen lomalle. Kahvilassa hän kohtaa komean nuoren miehen, joka tarjoaa hänelle kahvit ja juttelee mukavia. Mitä ihmettä komea, vanhempi mies näkee Gemmassa? Huomiota on vaikea vastustaa, mutta epävarmuus on helppo hukuttaa kahvimukiin, jonne Ty on sujauttanut jotain ylimääräistä. Pian Gemma löytääkin itsensä Australian takamailta, Tyn itse rakentamasta puutalosta, ja tajuaa tulleensa siepatuksi. Missään ei näy mitään eikä ketään, vain autiomaata silmänkantamattomiin. Gemma taistelee urheasti alistumista vastaan, mutta Ty ei kenties olekaan ihan niin hirveä, kuin kidnappaajien yleensä annetaan ymmärtää olevan...
Aiheeltaan todella mielenkiintoinen teos, joka samalla vaatii lukijalta sympatiaa kamalia kokenutta Tytä kohtaan, mutta myös karmii selkäpiitä. Gemma viedään turvallisesta elinympäristöstään täysin vieraaseen paikkaan, jossa Ty osaa selviytyä, kaupungissa kasvanut Gemma taas ei niinkään. Christopher kuvaa australialaista maisemaa todella hyvin ja maalailevasti, aavikon vaaroja ja sen kauneutta. Gemman ja Tyn kasvava, kehittyvä ja paikoittain todella ristiriitainen suhde aiheutti ainakin minussa väkeviä tunteita sekä puolesta että vastaan. Stolen on vähintäänkin tunteiden vuoristorata, huolimatta siitä kykeneekö tuntemaan sympatiaa Tytä kohtaan vai ei. Mielestäni kyseessä oli hieno kirja harvinaisesta aiheesta. Suosittelen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä viesti, niin palaillaan! ~.n