Kansi: Jari Paananen |
2013
ISBN 978-951-23-5583-9
164 s.
☆☆☆☆
Kirjasto
Johanna Hulkon Geoetsivät sai kunnian olla ensimmäinen kirja, jonka luin ihan vain siksi, että se oli valikoitunut kakkosdiplomilistalle. Olen kyllä aikaisemminkin pällistellyt Geoetsiviä töissä ollessani ja ihmetellyt nättiä kantta. Geokätköily myös harrastuksena kiinnostaa ja houkuttaa, joten ehkäpä kenties oli vain ajan kysymys, koska tarttuisin tähän syystä tai toisesta.
Geoetsivät ja rahakäärön arvoitus kertoo Raparperista ja tämän ystävästä Emmistä, jotka ovat perustaneet geokätköilytunnuksen nimeltä Geoetsivät. Porukkaan liittyy mukaan myös Emmin pikkusisko Salli, joka onnistuu löytämään yhden kätköistä ennen kumpaakaan isommista tytöistä. Raparperi harrastaa ilmeisesti myös partiota, joka kai alunperin geokätköilyä edeltäneen lodjauksen keksi (Wikipedian mukaan jo 1850-luvulla, kappas). Tytöt joutuvat kätköä etsiessään kuitenkin kahnaukseen poikaporukan kanssa, jotka ovat livauttaneet kätköön kuolleen kalan ja pihistäneet sieltä reissuötökän. Kostoksi tytöt päättävät säikäyttää pojat yllättämällä nämä hiidenkivellä, jota väitetään kummituskiveksi. Tytöt saapuvat Raparperin isien johdolla paikalle kuitenkin vääränä päivänä ja kosto menee pieleen. Kunnes tytöt sitten keksivät polkea hiidenkivelle keskenään.
Geoetsivät on ideana todella hauska ja tutustuttaa lapsia uuteen luontoharrastukseen huumorin ja huvittavien käänteiden kautta. Seikkailua onkin luvassa kun Raparperi bongaa kiven läheisyydestä kummallisen miehen, joka piilottaa metsään jotakin ja kun tyttöjen pyöräretken kohdalle sattuu useampikin surkea sattumus. Kirjan ulkoasu on mielettömän hieno ja kutsuva, vaikka jollain tapaa piirrokset tuovat mieleen Hugon, tiedättehän "älä kaiva nenää samalla sormella kun pelaat". Kuulin myös, että tämä kirja innoitti ainakin yhden pikkutytön ihan oikeastikin kokeilemaan geokätköilyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä viesti, niin palaillaan! ~.n