Wolf Children Ame & Yuki - Mamoru Hosoda

Yen Press
2012
ISBN 978-0-316-40165-4
549 s.
☆☆☆☆☆
Oma

Vietin tuossa jokin viikko sitten viikonlopun Helsingissä (juu, kokonaisen viikonlopun), istumalla Messukeskuksessa dataamassa. Olisin ollut ihan tyytyväinen jo pelkästään siihen, että onnistuin raahautumaan vapaa-ajallani jonnekin koiralenkkiä kauemmas, mutta ystävien ansiosta uskaltauduin keskustaan saakka. Perinteisiin kuuluu Fantasiapelikauppa ja Wrong Noodle Bar, jota ei tosin enää ole, mutta vierailimme sen sijaan sen tilalle tuleessa Momotoko-ramen ravintolassa. Viimeisistäkin roposista pääsee yleensä eroon varsin helposti, kun pistäytyy Fantsussa, eikä tälläkään kertaa tapahtunut poikkeusta. Sen sijaan, että olisin tilannut tämänkin netistä, päädyin ostamaan tämän kun se kerran oli siinä hyppysissäni. Meinasin pökertyä, kun myyjä sanoi hinnaksi 31€. Ei ole ihme, jos jok'ikinen kirjatuotteita myyvä kauppa menee Suomessa nurin, kun tällainen melkein epäterveen paljon kirjoja rakastavakin meinaa kuukahtaa hintatason vuoksi.

Silti, kyseessä oli sen verran kaunis teos, jota mukana ollut Shikibukin kehui, että päätin uhrata roposeni suomalaisen kirjakaupan hyväksi. Joskus näinkin! Kuten sivumäärästä näkyy, kyseessä on melko paksu teos, sisällön perusteella kolme mangakirjaa sidottuina yhteen.

Tarina kertoo, kuten otsikkokin jo vähän paljastaa, kahdesta sisaruksesta, Amesta ja Yukista, joiden perimä on hiukan erikoisempi. Heidän äitinsä, Hana, on täysin normaali ihminen, mutta heidän isänsä on muodonmuuttaja ja puoliksi susi. Lapsissakin on susimaisia piirteitä, mukaan lukien temperamentin mukanaan tuomat muodonmuutokset. Heti teoksen alussa lasten isä kuolee ja Hana jää kolmistaan lastensa kanssa. Susilapset eivät sovi kaupunkiin ulvomisen ja riehumisen vuoksi, joten Hana pakkaa vähän omaisuutensa, ja muuttaa lastensa kanssa maaseudun rauhaan. Teos keskittyy Hanaa enemmän kuitenkin susilasten kasvamiseen ja sopeutumiseen ihmisten maailmaan.

Tarina on todella kaunis ja voin vain kuvitella, kuinka hyvältä se animoituna näyttää. Tämä käy tunteisiin jo heti alussa, kun Hana menettää miehensä, eikä meno siitä hirveästi helpotu, sillä susilasten elämä ihmisten keskellä on välistä riipivän hankalaa. Yun taide puolestaan kuvaa loistavasti japanilaista maaseutua ja maisemaa, joten vaikka tarina olisikin jättänyt toivomisen varaa (ei jättänyt), taide olisi viimeistään pelastanut tämän siitä huolimatta. Tässä on juuri minuntyyliseni manga, kyllä kannatti vähän tuhlata. <3