The Search for WondLa - Tony DiTerlizzi

Simon & Schuster
2010
ISBN 978-1-4169-8310-1
477 s.
☆☆☆☆
Oma

Bongasin tämän kirjan ensikerran ollessani töissä ja hyllyttäessäni englanninkielisiä lastenkirjoja. En yleensä lämpene lastenkirjoille - en ainakaan enää, kenties olen kasvanut niistä joissain määrin ulos - mutta DiTerlizzin kuvitustyyli on kerrassaan vangitseva. En kuitenkaan lainannut kirjaa, en edes siinä vaiheessa kun huomasin, että se oli käännetty ruotsiksi (niin kuin hyvät kirjat yleensä käännetään, suomeksi sitten joskus paljon myöhemmin). Lopulta tämä kuitenkin pyörähti PeruseProjectin Reganin käsissä ja tulin siihen tulokseen, että kenties olisi aika yrittää antaa lastenfantasialle uusi mahdollisuus.

The Search for WondLa kertoo 12-vuotiaasta tytöstä nimeltä Eva Nine, joka asuu maanalaisessa rakennelmassa hoitajarobotti Muthrin kanssa. Muthrin tehtävä on ruokkia Eva ja kasvattaa tätä kohtaamaan ulkomaailma. Evan uteliaisuus on kuitenkin kasvanut vuosien mittaan eivätkä pelkät holoprojektiot ulkomaailmasta riitä, vaan tyttö haluaisi ihan tosissaan kömpiä ulos kodistaan ja kohdata muun maailman. Hän kaipaa myös seurakseen jotakuta toista ihmistä, vaikka Muthr on kerta toisensa jälkeen kertonut hänen olevan ainoa kaltaisensa ja siksi niin kallisarvoinen. Evan pakosuunnitelma lentää ikkunasta ulos kun heidän kotiinsa tunkeudutaan ja Muthr pakottaa Evan pakenemaan ilmanvaihtokanavan kautta. Maailma, joka Evaa ulkona tervehtii, ei todellakaan ole kaikkein ystävällisimmästä päästä ja Evan selviytymistaidot joutuvat todelliselle koetukselle.

Tämä kirja edustaa fantasiakirjojen perinteitä oikein tosissaan. Ryöstäjä ajaa Evan liikkeelle, hän kohtaa uusia ystäviä, joutuu näiden kera vaaroihin, selviytyy niistä nokkeluutensa ja yllättävien liittolaisten avulla, saavuttaa ja menettää, matkustaa maan halki ja lopulta saapuu määränpäähänsä, vaikkei tiedä laisinkaan, mikä perillä odottaa. Joku voisi puhua kliseistä, mutta itse päätän puhua perinteistä, koska kirja tuntui kaavansa ansiosta varsin kotoisalta. WondLaa on turvallista lukea kun suunnilleen osaa arvata, mihin tarina seuraavaksi kulkee. DiTerlizzin luoma maailma on niin täynnä yllätyksiä ja ihmeellisyyksiä, että mikäli peruskaavaa olisi tässä lähdetty muuttamaan isommallakin kädellä, lopputulos olisi epäilemättä ollut enemmän tai vähemmän kaoottinen.

Pidin erityisesti siitä, että Eva - ihan niin kuin lukijakin - on täysin vieras ulkona kohtaamilleen asioille. Hän ei ymmärrä eteensä tulevia otuksia sen paremmin kuin upouutena sarjaan tutustuva lukijakaan, ja antaa siten hyvin tilaa ihmettelylle ja asioiden selittämiselle. Kyseessä on kuitenkin melkoinen tiiliskivi, ja vaikka tekstiä on suhteessa kenties vähänlaisesti, pelkäsin, että kirja saattaisi olla minulle liikaa. DiTerlizzi ei kuitenkaan sorru selittelemään sivukaupalla asioita, vaan kuljettaa tarinaa eteenpäin melko haipakkaa vauhtia. Välillä pientä hengähdystaukoa suovat myös aukeaman kokoiset kuvitukset, jotka avaavat osaltaan erilaisia otuksia (kovin paljon maapallolla elävää pieneliöstöä muistuttavia) ja avittavat eläytymisessä. Kirja jää vielä sellaiseen kohtaan, että seuraavaan kirjaan tekisi mieli käydä hetimmiten käsiksi.