The Sacred Lies of Minnow Bly - Stephanie Oakes

Kansi: Katya Evdokimova & Kristin Smith

Dial Books
2015
ISBN 978-0-8037-4070-9
396 s.
☆☆☆☆
Oma

Olen kärsinyt jonkin asteisesta lukujumista tässä jo pidempään. Paikkailen lukemattomuuttani sarjakuvilla, koska niihin on suhteellisen helppo päästä sisään ja niistä saa aina jotakin tekstiä aikaan. Nyt kun työt uudessa paikassa ovat vierähtäneet käyntiin eikä enää tarvitse stressata ainakaan ihan niin paljoa, päätin ottaa lukuun "ihan vaan jonkun". Booktubesta tuttu Peruseproject eli Regan oli hommannut kirjan itselleen ja esitteli sen perin vastustamattomalla tavalla (siis ainakin minulle, syy selviää kohta). Päätin sitten käyttää loputkin lomarahojeni rippeet ja tilasin tämän, siinä toivossa, että tarpeeksi järkyttävä ja karmiva kirja ravistaisi minut irti omista epävarmuuksistani ja epäkelpoisuuden tunteistani (jostain syystä edelleen koen olevani hirvittävän huono kaikessa mihin ryhdyn, olisikohan joku jäänne yläasteelta?).

Kuten ainakin kaikki pidempiaikaiset lukijani jo varmasti tietävät, olen kiinnostunut kulteista ja käyttäytymispsykologiasta - siis ainakin maallikkotasolla. Joten kun Regan kertoi, mitä tämä kirja oikein pitää sisällään, kuinka olisin voinut vastustaa? Kyseessä on nimittäin kertomus 17-vuotiaasta Minnow Blystä, jonka poliisi poimii matkaansa tämän pahoinpideltyä nuoren miehen. Minnow joutuu nuorisovankilaan, jossa häntä haastattelee muun muassa tohtori Wilson. Minnow on nimittäin kasvanut uskonnollisessa kultissa, jonka noin satahenkinen vahvuus on tehnyt itselleen kodin keskelle metsää, kauas sivistyksestä. Kulttia johtaa karismaattinen Profeetta, mutta se mikä alkuun vaikutti täysin vilpittömältä uskonnollisuudelta on yltynyt vuosien saatossa väkivaltaiseksi hurmokseksi, jonka Minnow on saanut tuta henkilökohtaisesti. Tekemänsä rikkeen vuoksi Minnowlta on nimittäin leikattu molemmat kädet irti, ja nuorisovankilassa hän yrittää opetella tulemaan toimeen ilman.

Kirjassa oli niin paljon aiheita ja tarttumapintaa, että se vei minut heti alusta mukaansa. Kultit ovat jostain syystä äärettömän mielenkiintoisia, mutta tässä teoksessa ei sen tarkemmin selitellä miten tarkalleen Profeetta sai puhuttua mukaansa joukkion ihmisiä. Kyseessä oli kuitenkin yhteiskunnan jalkoihin jäänyt köyhien joukkio, jotka olivat jo valmiiksi uskonnollisia ja joilla ei ainakaan Minnown kuvauksen perusteella ilmeisesti ollut juurikaan menetettävää. Kirjan tapahtumien aikaan joukko on asunut metsässä jo kymmenisen vuotta, joten Profeetta on onnistunut eristämään heidän tyysti yhteiskunnasta. Kaikki uskovat, mitä Profeetta sanoo, jopa kun tuo selittää, miten tähdet ovat Jumalan silmät, joilla tämä alati vahtii Kevinistien tekemisiä. Profeetta on myös sanonut, etteivät naiset saa lukea ja että näiden suurin merkitys elämässä on tehdä lapsia. Niinpä Minnow vasta opettelee lukemaan päästessään nuorisovankilaan. Oakes on luonut todentuntuisen kultin, vaikka yhtä absurdejahan ne ovat kaikki. Minnown kertomus tuntui kuitenkin uskottavalta, sellaiselta, että se olisi ihan hyvin voinut olla tottakin.

Kirjassa on todella hyviä hahmoja. Esimerkiksi Minnown sellitoveri Angel on todella huippu tyyppi, vaikka onkin murhasta tuomittu. Teoksessa pohditaan oikeuden "hyvyyttä", jos niin voi sanoa, sillä Minnow ja Angel ovat molemmat joutuneet pahoinpitelyn uhreiksi ja tehneet rikoksensa itsepuolustuksena, mutta istuvat silti pitkiä tuomioita, koska todisteita (ainakaan Angelin tapauksessa) pahoinpitelystä ei ole. Jos tästä kirjasta jotakin voi ihan rehellisesti sanoa, niin ainakin sen, että The Sacred Lies of Minnow Bly herättää ajatuksia ja paljon. Kirjassa tosin käsitellään todella paljon uskontoa ja uskonnollisuutta, uskonnon ja tieteen suhdetta sekä kultin ihmeellisiä uskonoppeja, joten teos saattaa käydä raskaaksi joillekin. Vähän pelkäsin, että itsekin väsyisin, sillä en ole mikään suurensuuri uskontojen puolestapuhuja, mutta onneksi Minnown elämä oli sen verran mielenkiintoista muutoin, että noista kohdista puski kyllä hyvin läpi.