Mizuumi
Melville House Publishing
2005
ISBN 978-1-61219-089-1
188 s.
☆☆☆☆
Oma
Banana Yoshimoto oli eräs nuoruusvuosieni suurista kirjallisista ihastuksista, jota en koskaan päässyt toteuttamaan. Missasin tosin Bananan huippusuosiovuodet, mutta kun Lontoossa sitten löysin rivin Yoshimoton kirjoja, ostin ne kaikki ja luin kuin henkeni olisi siitä riippunut. Siispä kun huomasin tämän teoksen Book Depositoryssä, minun oli saatava se. Oi sitä iloa, kun ulko-oven ja välioven välissä odotti pahvinen paketti.
Chihiro muuttaa Tokioon opiskelemaan päästäkseen karkuun pikkuruisen kotikaupunkinsa ennakkoasenteita ja juoruja, Chihiro kun on avioton lapsi, jonka äiti on klubin omistaja ja isä bisnesmies. Tokiossa Chihiro tapaa Nobu Nakajiman, joka ensin on vain ikkunatuttavuus. He tervehtivät toisiaan aina nähdessään toisensa ikkunassa. Sitten heidän ystävyytensä muuttuu pikkuhiljaa syvemmäksi, ja pian Chihirolle selviää, että Nakajimalla on jokin todella synkkä salaisuus ja suuren suuri henkinen taakka.
The Lake on yksi parhaista japanilaisista romaaneista joita olen lukenut, ellei paras. Vaikka japanilaiselle romaanille ominaiseen tapaan The Lake on runollinen ja kaunopuheinen, eteerinen ja vähän surrealistinenkin, siinä on sentään selkeä loppu ja loppuratkaisu, asiat eivät jää vain roikkumaan ilmaan. Nakajima on outo, kummallisen näköinen heppu, Chihiro puolestaan täysin normaali, ehkäpä perhetaustaansa lukuunottamatta. Heidän rakkaustarinansa on epätodennäköinen ja kumma, mutta silti hellyyttävä ja erilainen. Esimerkiksi seksillä kirjassa ei retostella lainkaan, mikä lienee melko poikkeuksellista nykyaikana. Pidin siitä, kuinka Nakajima on kirjoitettu ottaen menneisyyden traumat huomioon. Hän on sielukas ja haavoittuvainen henkilö, jonka menneisyys kiinnostaa lukijaa vähintään yhtä paljon kuin Chihiroa. Mukana kirjassa ovat myös Mino ja Chii, sisaruspari, jotka asuvat kauniin, suuren järven rannalla mökkipahasessa. Chiillä on selvännäkijän lahja, ja Mino on muuten vain todella hyvä valmistamaan teetä.
The Lake on kerronnallisesti rauhallinen kirja, jossa on helppo pysyä mukana. Maisemankuvaus on japanilaiseen tyyliin suorastaan maalauksellista. Kun Nakajiman salaisuus sitten lopulta keriytyy auki, se on koskettavaa luettavaa. Tämä on parhainta Yoshimotoa tähän mennessä, ehdottomasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä viesti, niin palaillaan! ~.n