North End: Niskaan putoava taivas - Laura Lähteenmäki

WSOY
2012
ISBN 978-951-0-38598-2
258 s.
☆☆☆☆
Arvostelukappale

Diplomilistan valloitus jatkuu Laura Lähteenmäen tulevaisuuteen sijoittuvalla teoksella North End: Niskaan putoava taivas, joka sijoittuu nimensä mukaisesti North Endiin. Kirjan päähenkilö Tekla on vastikään muuttanut pohjoiseen eronneiden vanhempiensa ja pikkuveljensä Kaurin kanssa. Hän ei ole vielä tutustunut kehenkään ja hänen syntymäpäivänsä lähenevät huimaa vauhtia, eivätkä kaverit entisestä elämästä oikein osaa sanoa, ovatko he tulossa vaiko eivät. Sitten kun vanhemmillakin menevät vuoroviikot sekaisin ja Tekla jää veljineen yksin kotiin, Tekla tajuaa, millaisten mahdollisuuksien äärellä hän nyt on.

Kirjassa maailmaa on kohdannut suuri Muutos, jonka myötä voimaan on astunut tiukat lait ja säädökset, joiden nojalla sitten eletään. Esimerkiksi lämmittää saa vain tiettyyn aikaan päivästä, termostaattia ei saa vääntää täysille ellei kyseessä ole sitten todellinen hätätilanne, lihaa saa syödä vain kerran viikossa ja kaikki yösähkö minkä käyttää, joutuu itse polkemaan taloyhtiön cross trainerilla. Tekla inhoaa uutta paikkaa ja kaikkia tiukkoja sääntöjä, ja niin inhoaa pikkuvelikin, joka kieltäytyy puhumasta tai pukemastakaan, sen puoleen. Heti kirjan alussa kerrotaan, että äärimmäiset vuodenajat johtuvat Pohjois-Atlantin oskillaation aiheuttamista ilmanpaineen muutoksista.

Tekla on hahmona uskottava, aivan kuten Annika Lutherin Kodittomien kaupungissakin, päähenkilönä on hyvin luonnerikas nuori, joka noudattaa uskollisesti hänelle suotuja luonteenpiirteitä. Teklalla on aika lyhyt pinna mitä tulee Kauriin, eikä hän jaksaisi aina olla katsomassa pikkuveljen perään. Hän on vähän ujo ja tutustuu hankalasti uusiin ihmisiin. Hänen kuitenkin onnistuu saada kavereita naapureiden nuorista, tosi söpöstä Havusta, moottoriturpa Aasasta ja ylväästä tehtaanjohtajan tyttärestä Lunasta. Kaikkia nuoria yhdistää vähintäänkin vanhempien työ tehtaalla, jos ei mikään muu, joten kun tehtaalle tehdään aktivistien toimesta isku, nuorten on pakko puhaltaa yhteen hiileen.

Niskaan putoavassa taivaassa on ehkä vähän liikaa viheraktivismin makua. En tykkää yleensä hapatuksesta kirjoissa, enkä nytkään, kun kaikkien on pakko olla ainakin lähestulkoon täysin kasvissyöjiä, kierrättää jokainen pienikin roska, vahtia lämmitystään ja hiilijalanjälkeään. Alkuun oli ihan ymmärrettävää, kun selitettiin uutta maailmanjärjestystä ja sitä, miten homma toimii, mutta pidemmän päälle selitykset soijanakeista alkoivat jo vähän kyllästyttää. Niskaan putoavassa taivaassa on myös äärimmilleen kärjistetty poliittinen tilanne, puolueita on kaksi, Suprat ja Kentät, sekä heidän lisäkseen separatistipuolue, joka kannattaa suoraa toimintaa ja on vastuussa myös North Endin karkkitehtaalle tehdystä iskusta. Onneksi kirja ei varsinaisesti keskity aktivistien touhuihin, vaan enemmänkin Teklan sopeutumiseen uuteen elämäänsä, kadonneen pikkuveljen etsintään sekä sen mysteerin selvittämiseen, ketkä asuvat maanalaisissa varastoissa ja miksi siellä haisee toisinaan savu. Oli tämä kuitenkin sen verran hyvä kirja, että se valvotti siihen saakka että sain sen luettua.